{"id":1411,"date":"2018-03-22T13:27:26","date_gmt":"2018-03-22T11:27:26","guid":{"rendered":"https:\/\/www.connection.fi\/?p=1411"},"modified":"2018-03-22T13:30:47","modified_gmt":"2018-03-22T11:30:47","slug":"lean-mittaaminen-mutusta-dataan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.connection.fi\/?p=1411","title":{"rendered":"Lean mittaaminen &#8211; mutusta dataan"},"content":{"rendered":"<p><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.connection.fi\/wp-content\/uploads\/belly-2354_1280-1024x682.jpg\" alt=\"\" width=\"1024\" height=\"682\" class=\"aligncenter size-large wp-image-1413\" srcset=\"https:\/\/www.connection.fi\/wp-content\/uploads\/belly-2354_1280-1024x682.jpg 1024w, https:\/\/www.connection.fi\/wp-content\/uploads\/belly-2354_1280-600x400.jpg 600w, https:\/\/www.connection.fi\/wp-content\/uploads\/belly-2354_1280-300x200.jpg 300w, https:\/\/www.connection.fi\/wp-content\/uploads\/belly-2354_1280-768x512.jpg 768w, https:\/\/www.connection.fi\/wp-content\/uploads\/belly-2354_1280.jpg 1280w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/p>\n<p>Kehitt\u00e4minen usein halutaan n\u00e4hd\u00e4 asian tilan parantamisena. N\u00e4inh\u00e4n se ei kuitenkaan aina mene. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 on mahdotonta n\u00e4hd\u00e4 ennakkoon, kuinka muutokset tulevat vaikuttamaan kokonaisuudessaan. T\u00e4m\u00e4n takia lean-kehitt\u00e4minen keskittyy oppimiseen. Jokainen muutos, testi, korjaus tai \u201cparannus\u201d on kohtuullisen turha, jos siit\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n opittu. Mit\u00e4 tapahtui? Mist\u00e4 se johtui? Miten testi\u00e4 pit\u00e4\u00e4 muuttaa? Kuinka iso muutos oli? Parempaan vai huonompaan suuntaan?<\/p>\n<p>Toinen asia mik\u00e4 tulisi ottaa tosissaan on asioiden mittaaminen. Intuitio, kokemus ja mututuntuma ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ty\u00f6kaluja, mutta voivat helposti ohjata meit\u00e4 harhaan. Me rakastumme omiiin ideoihimme, joten mielell\u00e4mme ohitamme niihin liittyv\u00e4t puutteet (tai jopa idean t\u00e4ydellisen \u00e4\u00e4li\u00f6m\u00e4isyyden). Mutta dataa on vaikeampi huijata, joten katsotaan muutamia keinoja mitata asioita leanissa.<\/p>\n<p>W. E. Demingin suusta:<\/p>\n<blockquote><p>\u201cEt voi johtaa sit\u00e4, mit\u00e4 et voi mitata\u201d<br \/>\n\u201cJumalaan me uskomme, muut tuottavat dataa\u201d<\/p><\/blockquote>\n<p><strong>Mit\u00e4 mitata?<\/strong><\/p>\n<p><strong>Aloitetut vs. lopetetut<\/strong><\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 mittari on eritt\u00e4in suoraviivainen. Montako teht\u00e4v\u00e4\u00e4 aloitit ja sait p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen tietyll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Luonnollisesti tavoitteena on t\u00e4ydellinen tasapaino aloitettujen ja lopetettujen teht\u00e4vien osalta. T\u00e4m\u00e4 tietysti harvoin toteutuu, joten pieni vaihtelu on ihan ok (+\/- 5-10 %).<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 mittari auttaa sinua hahmottamaan, ett\u00e4 onko ty\u00f6llesi enemm\u00e4n kysynt\u00e4\u00e4 kuin pystyt palvelemaan vai onko tilanne p\u00e4invastoin, eli voit saada kaikki teht\u00e4v\u00e4t tehty\u00e4 nopeammin kuin sit\u00e4 tulee. <\/p>\n<p>Mittari on siit\u00e4 helppo, ett\u00e4 se tarvitse mit\u00e4\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ohjelmistoa tai systeemi\u00e4. Laitat vain aloitettujen ja lopetettujen teht\u00e4vien numeraalisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n Google sheetiin tai vastaavaan ohjelmaan.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.connection.fi\/wp-content\/uploads\/aloitetut-vs-lopetetut.png\" alt=\"\" width=\"596\" height=\"366\" class=\"aligncenter size-full wp-image-1412\" srcset=\"https:\/\/www.connection.fi\/wp-content\/uploads\/aloitetut-vs-lopetetut.png 596w, https:\/\/www.connection.fi\/wp-content\/uploads\/aloitetut-vs-lopetetut-300x184.png 300w, https:\/\/www.connection.fi\/wp-content\/uploads\/aloitetut-vs-lopetetut-285x175.png 285w\" sizes=\"(max-width: 596px) 100vw, 596px\" \/><\/p>\n<p><strong>Ty\u00f6taakka (W.I.P. &#8211; Work In Progress; aloitettu, mutta ei lopetettu ty\u00f6)<\/strong><\/p>\n<p>Ty\u00f6taakka on leanin keski\u00f6ss\u00e4. Ty\u00f6taakan mittaaminen on olennaista ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4ksesi ty\u00f6n virtauksen koko j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Ty\u00f6taakan ep\u00e4suhtainen jakautuminen on selke\u00e4 mittari sille, ett\u00e4 jotain on pieless\u00e4. Kun ty\u00f6taakkaa l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n tietoisesti rajoittamaan, niin l\u00e4pimenoaika nousee taatusti. Ty\u00f6taakan rajoittaminen my\u00f6s parantaa teht\u00e4vien priorisointia, sill\u00e4 jokaisella hetkell\u00e4 olevien teht\u00e4vien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 on tiukasti rajoitettu. T\u00e4m\u00e4 muuttaa my\u00f6s fokuksen teht\u00e4vien aloittamisesta niiden loppuun saamiseen.<\/p>\n<blockquote><p>\u201cRiitt\u00e4\u00e4 kun seuraamme, paljonko  aikaa kuluu siit\u00e4 hetkest\u00e4, kun asiakas antaa meille tilauksen, siihen pisteeseen, jossa saamme maksun. Ja lyhenn\u00e4mme t\u00e4t\u00e4 aikaa jatkuvasti\u2026\u201d<br \/>\nTaiichi Ohno<\/p><\/blockquote>\n<p>Jos haluat nopeuttaa keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 l\u00e4pimenoaikaa, niin sinulla on kaksi vaihtoehtoa, joista ensimm\u00e4inen on paljon helpompi:<br \/>\n1? Rajoita ty\u00f6taakkaa<br \/>\n2) Paranna keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 suoritustehoa esim. Ostamalla parempia ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4, koulutuksilla, ohjelmistoilla, palkkaamalla lis\u00e4\u00e4 v\u00e4ke\u00e4, parantamalla prosesseja, jne..,<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.connection.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/Littlen-laki.png\" alt=\"\" width=\"564\" height=\"224\" class=\"aligncenter size-full wp-image-1354\" srcset=\"https:\/\/www.connection.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/Littlen-laki.png 564w, https:\/\/www.connection.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/Littlen-laki-300x119.png 300w\" sizes=\"(max-width: 564px) 100vw, 564px\" \/><\/p>\n<p><strong>L\u00e4pimenoaika<\/strong><\/p>\n<p>L\u00e4pimenoaika tarkoittaa kuinka kauan kyseisell\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ll\u00e4 kest\u00e4\u00e4 kulkea prosessin alusta loppuun. Mit\u00e4 nopeampi l\u00e4pimenoaika, sit\u00e4 suurempi virtaustehokkuus ja sit\u00e4 nopeampi on organisaation arvonluontikyky.<\/p>\n<p>Eri tapoja mitata l\u00e4pimenoaikaa:<br \/>\n-Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen l\u00e4pimenoaika<br \/>\n-Tietyn teht\u00e4v\u00e4n l\u00e4pimenoaika<br \/>\n-Teht\u00e4vien moodi (mat. Numeroarvo joka esiintyy useiten)<br \/>\n-\u00c4\u00e4rip\u00e4\u00e4t, eli vaihteluv\u00e4li<\/p>\n<p>L\u00e4pimenoajan tunteminen helpottaa luomaan asiakaslupauksia, suuntaamaan resursseja oikein, suunnittelemaan tulevaisuutta, pit\u00e4m\u00e4\u00e4n huolta terveest\u00e4 kassavirrasta ja lukuisia muita seurauksia.<\/p>\n<p><strong>Kierrosaika<\/strong><\/p>\n<p>L\u00e4pimenoaika mittaa kokonaisuutta, joten kierrosajan teht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4 mitata yksitt\u00e4isi\u00e4 prosessin osia. Yleens\u00e4 mittaaminen kannattaa aloittaa l\u00e4pimenoajasta ja sitten my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa keskitty\u00e4 prosessin yksitt\u00e4isten osien mittaamiseen. <\/p>\n<p>L\u00e4pimenoaika = kierrosaikojen summa<\/p>\n<p>L\u00e4pimenoaika voi tarjota loistavan kokonaiskuvan, mutta kierrosajat voivat tarjota tarkempaa tietoa prosessin yksitt\u00e4isist\u00e4 vaiheista ja antaa ideaa siit\u00e4 mit\u00e4 pit\u00e4isi viel\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Mit\u00e4 teid\u00e4n organisaatiossa mitataan ja miten?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kehitt\u00e4minen usein halutaan n\u00e4hd\u00e4 asian tilan parantamisena. N\u00e4inh\u00e4n se ei kuitenkaan aina mene. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 on mahdotonta n\u00e4hd\u00e4 ennakkoon, kuinka muutokset tulevat vaikuttamaan kokonaisuudessaan. T\u00e4m\u00e4n takia lean-kehitt\u00e4minen keskittyy oppimiseen. Jokainen muutos, testi, korjaus tai \u201cparannus\u201d on kohtuullisen turha, jos siit\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n opittu. Mit\u00e4 tapahtui? Mist\u00e4 se johtui? Miten testi\u00e4 pit\u00e4\u00e4 muuttaa? &hellip;<\/p>\n<p class=\"read-more\"> <a class=\"\" href=\"https:\/\/www.connection.fi\/?p=1411\"> <span class=\"screen-reader-text\">Lean mittaaminen &#8211; mutusta dataan<\/span> Read More &raquo;<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1411","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.connection.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1411","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.connection.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.connection.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.connection.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.connection.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1411"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.connection.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1411\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.connection.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1411"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.connection.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1411"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.connection.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1411"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}