{"id":233,"date":"2016-09-05T11:47:17","date_gmt":"2016-09-05T08:47:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.connection.fi\/?p=233"},"modified":"2016-09-15T11:55:57","modified_gmt":"2016-09-15T08:55:57","slug":"mita-se-lean-oikein-on","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.connection.fi\/?p=233","title":{"rendered":"Mitä se Lean oikein on?"},"content":{"rendered":"

Törmään usein työssäni siihen, että puheissa kuuluvat samat termit, mutta ihmisillä on täysin eri käsitys niiden tarkoituksesta. Itselleni varsinkin eräs tietty termi on olennainen, joten tässä tekstissä toivon voivani vähän selvittää mistä siinä on oikein kyse. Tämä termi on tietysti lean<\/em>.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kun puhumme siitä, mitä lean on, niin näihin kaikkiin olen törmännyt: tapa työskennellä, filosofia, kulttuuri, laatujärjestelmä, tuotantojärjestelmä, strategia, tapa poistaa hukkaa, ajattelutapa, arvojärjestelmä, managerointijärjestelmä, työkalulaatikko, tapa parantaa prosesseja, kaikki mikä on hyvää ja kaunista… Kuten näette, niin asian ympärillä on aika paljon sekaannusta ja erilaista käsitteistöä. Jos lean on kaikkea tätä, niin eihän se sulje juuri mitään pois. Jos teoria ei sulje mitään ulos, niin se on aivan hyödytön. Joten lähdetään määrittelemään asiaa tarkemmin.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ehkä selkeimmän määritelmän leanista minulle tarjosivat Niklas Modig<\/a> & Pär \u00c5hlstrom kirjassaan “Tätä on lean” (hyvä video aiheesta<\/a>). Kirjassa he onnistuvat määrittelemään leanin mielestäni onnistuneesti korkealla abstraktion tasolla, jolloin se on paremmin hyödynnettävissä useammilla aloilla kuin pelkästään tuotannossa.<\/p>\n

Leania on siis hedelmällisintä tutkia korkeimmalla tasolla, eli hedelmätasolla, jotta voidaan saada selkeä, yleistettävissä oleva määritelmä siitä mitä lean on.<\/p><\/blockquote>\n

Abstraktion tasoja voidaan miettiä vaikka hedelmien kautta:<\/p>\n

\"abstraction\"<\/a>Kuvassa ylimmällä tasolla on omenoita ja päärynöitä. Kumpi niistä on hedelmä? Kysymys on tietysti absurdi, sillä ne molemmat ovat hedelmiä. Tämä taso kuvastaa leanin filosofista ja stragista tasoa, jolloin se on helpommin omaksuttavissa eri aloille.<\/p>\n

 <\/p>\n

Jos tarkastelemme tarkemmin asiaa, niin ne voidaan jakaa alemmalle abstraktion tasolle, jolloin voidaan sanoa, että toiset ovat omenia ja toiset ovat päärynöitä. Ollaan siis omenatasolla. Tämä taso kuvaa leania järjestelmänä, jolla voidaan esimerkiksi vähentää hukkatyötä.<\/p>\n

 <\/p>\n

Jos menemme vielä syvemmälle konkretiaan, niin voidaan valita vaikka vain vihreät omenat, jolloin olemme jo aika rajatussa segmentissä kaikista hedelmistä. Tämä taso kuvastaa leanin työkaluja ja käytänteitä.<\/p>\n

 <\/p>\n

Leanin määrittelyssä on monesti sama ongelma. Mennään liian syvälle konkretiaan ja tarkastellaan ainoastaan pientä osaa kokonaisuudessa ja yleensä vielä tietyssä kontekstissa, jolloin kokonaisuus hämärtyy. Kokeile vaikka katsoa talon seinää sentin päästä ja yritä arvata onko kyseessä silta, seinä vai harmaa sukka.<\/p>\n

 <\/p>\n

Leania on siis hedelmällisintä tutkia korkeimmalla tasolla, eli hedelmätasolla, jotta voidaan saada selkeä, yleistettävissä oleva määritelmä lean<\/em>ille.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Mitä se lean sitten on?<\/strong><\/p>\n

No lean on… rumpujen pärinää… Strategia! (syvä, masentunut huokaus). Odota, ei asia ole niin monimutkainen kuin luulet. Alla on kuva. Katso sitä hetken aikaa, niin jatketaan sitten.<\/p>\n

\"tätäonlean\"<\/a><\/p>\n

Tätä on Lean -kirjan nimi jatkuu lauseella: “tehokkuusparadoksin ratkaiseminen”. Kun katsot yllä olevaa kuvaa, niin huomaat että Y-akselilla on resurssitehokkuus ja X-akselilla on flow-tehokkuus. Yleisesti tehokkuus on ollut juurikin resurssitehokkuutta. Jos koneet huutavat 100 % ajasta, lääkärin vastaanotto on kokoajan täynnä tai tie on täynnä autoja, niin resurssit on tehokkaassa käytössä. Vai ovatko? Jos kone puskee 100 % ajasta tavaraa ulos, niin voi olla että tarvitaan jättimäiset varastot tuotteille ja asiakas saa kertarysäyksellä ja pitkillä viiveillä suuria määriä tuotteita, jolloin hänellä pitää olla erittäin hyvä käsitys tulevasta menekistään. Potilaita voidaan pompotella lääkäriltä toiselle ja vaikka lääkäri kuinka huhkii, niin sairaus saattaa jäädä parantumatta. Ja onko ruuhka-aika tosiaan optimaalisinta tienkäyttöä? Tie ei ehkä kuitenkaan ole “tehokkaassa käytössä”, kun se on 100 % täynnä.<\/p>\n

 <\/p>\n

Joten sen sijaan, että yrität vetää “löysät pois” organisaatiostasi ja maksimoida jokaisen minuutin, niin mieti kuinka saisit prosessit virtaamaan (flow), niin että asiakkaat saavat sitä mitä he haluavat silloin kun haluavat ja sen määrän mitä haluavat.<\/p><\/blockquote>\n

Lean strategiana pyrkii viemään yrityksesi toiminnan oikealle ja ylös (katso kuva). Tavoitteena on tietysti tuo tähti, mutta se on reaalimaailmassa mahdotonta sillä varianssi estää sen. Yrityksen pitäisi tietää täydellisesti mitä siltä vaaditaan (=täydellinen tieto asiakkaan tarpeista), milloin vaaditaan (=toimitusajankohdat ja optimaalinen resursointi sen takaamiseksi) ja kuinka paljon siltä vaaditaan (=täydellinen markkinainfo). Monet excel-velhot tietysti tekevät parhaansa ennustamisessa, mutta ikävä kyllä maailma harvoin toimii täydellisesti.<\/p>\n

 <\/p>\n

Joten sen sijaan, että yrität vetää “löysät pois” organisaatiostasi ja maksimoida jokaisen minuutin, mieti kuinka saisit prosessit virtaamaan (flow), niin että asiakkaat saavat sitä mitä he haluavat, silloin kun haluavat ja sen määrän kun haluavat. Tämä vaatii ketteryyttä, joka vaatii sitä, että organisaatiossa on vähän löysää yllättävien tilanteiden varalle.<\/p>\n

Jatketaan ensi kerralla siitä mitä se Flow-tehokkuus sitten on…<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Törmään usein työssäni siihen, että puheissa kuuluvat samat termit, mutta ihmisillä on täysin eri käsitys niiden tarkoituksesta. Itselleni varsinkin eräs tietty termi on olennainen, joten tässä tekstissä toivon voivani vähän selvittää mistä siinä on oikein kyse. Tämä termi on tietysti lean.   Kun puhumme siitä, mitä lean on, niin näihin kaikkiin olen törmännyt: tapa työskennellä, …<\/p>\n

Mitä se Lean oikein on?<\/span> Read More »<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-233","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.connection.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/233","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.connection.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.connection.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.connection.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.connection.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=233"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.connection.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/233\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.connection.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=233"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.connection.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=233"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.connection.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=233"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}