Lean
Maailman tehokkain johtamismalli
Bisnes on ääretön peli.

Lean on vuosikymmenien aikana muodostunut erittäin varteen otettavaksi johtamisfilosofiaksi. Se ei ole helpoin, yksinkertaisin tai välttämättä kaunein. Mutta oikein ymmärrettynä se on todella tehokas.

Lean ei ole rakettitiedettä tai salaseura
Mitä Lean-organisaatiot tekevät eri tavalla?
Lean on jatkuvan kehittämisen johtamismalli, jossa pyritään maksimoimaan asiakasarvo minimoimalla hukka, kehittämällä ihmisiä ja parantamalla prosessien läpivirtausta. Ok, ihan kiva, mutta entä käytännössä?
1 Askel: Filosofia & periaatteet.

2 Askel: Visuaalinen johtaminen
Sitä mitä et näe, on erittäin vaikeaa johtaa. Varsinkin tietotyössä, jossa projektit, asiakkuudet, tieto ja toiminta ovat yleensä epäkonkreettisia. Tehtävät ja tieto pirstaloituvat sähköposteihin, kokouksiin, tiimityökaluihin, aivokoppiin ja to-do-listoihin, joten tärkeät asiat jäävät kiireellisten jalkoihin ja kokonaisuus hämärtyy.
3 Tieteellinen ongelmanratkaisu
Kun jossain vaiheessa törmäämme esteeseen, niin meidän pitää kysyä jatkammeko eteenpäin kohti haastetasoa vai käännämekö suuntaa. Lean startupissa tätä kutsutaan termillä “Pivot or persevere”, eli suunnanmuutos tai sinnittely. Jos visio ja haastetaso ovat edelleen validit, niin yleensä esteistä mennään läpi. Mutta tässä kohtaa yleensä tehdään paljon virheitä ja lähdemme läpi siitä mistä aita on matalin, joten päädymme sammuttamaan tulipaloja ja hoitamaan ongelman oireita juurisyiden sijaan.
Leanissä ongelmien juurisyiden ratkominen ja tieteellinen ongelmanratkaisu toimii PDCA-syklin mukaisesti.
4. Prosessit ja standardityö
Kun olemme onnistuneet ratkaisemaan ongelman ja löytämään paremman tavan luoda asiakasarvoa, niin siitä pitää tehdä standardi, jotta kaikki organisaatiossa voisivat hyötyä uudesta, tehokkaammasta tavasta työskennellä. Miten teillä jalkautetaan uusia toimintatapoja? Tämä vaatii myös systemaattista työtä, jotta parhaat käytänteet tulevat mahdollisimman laajasti käyttöön. Luonnollisesti jos organisaatio on iso, niin se mikä toimii yhdessä paikkassa ei välttämättä toimi kaikkialla, joten ratkaisua pitää testata eri konteksteissa PDCA-syklin mukaisesti.
Leanissä ongelmien juurisyiden ratkominen ja tieteellinen ongelmanratkaisu toimii PDCA-syklin mukaisesti.
Kuinka vien Leanin meillä käytäntöön?

1. Askel: Miksi
Lean transformaation pitää lähteä kysymyksestä “Miksi?”. Mitkä ovat ne syyt ja muutoksen ajurit, joiden takia halutaan lähteä implementoimaan Lean-ajattelua yrityksen toimintakulttuuriin. Ilman selkeää tahtotilaa muutoksen vauhti yleensä hyytyy alkupamauksen jälkeen.
2. Askel: Kartoita nykytila
Toinen askel on kartoittaa nykytila. Keskeisten arvoketjujen ja prosessien kuvaus antaa hyvän näkymän toiminnan sen hetkiseen tilaan. Matkaa pitää jatkaa sieltä, missä olette nyt. Monet alkavat kartoittamaan heti tulevaisuuden ihannetilaa tai kuvaavat nykytilan parempana, kuin se todellisuudessa onkaan. Kuvatkaa nykytila rupineen, kaikkineen sellaisena kuin se on.
3. Askel: Kuvaa ihannetila
Kolmantena lähdetään kuvaamaan ihannetila, jonne pyritään. Tämä kuvaus tehdään asiakasarvon muodostumisen näkökulmasta, eli kuinka saadaan mahdollisimman tehokkaasti muutettua asiakastarve asiakkaan arvoksi. Tässä kohtaa voi myös rikkoa tuttuja muotteja ja tehdä täysin eriäviä malleja luoda kyseinen arvo. Ei tarvitse vain hioa vanhan mallin kulmia.
4. Askel: Määritä pohjantähtitavoitteet
Ihannetilasta käsin voidaan muodostaa yrityksen pitkän aikavälin “pohjantähtitavoitteet” ja visio. Nimi tulee siitä, että vaikka muut tähdet liikkuvat taivaalla, niin yksi tähti pysyy aina paikallaan, josta voidaan tarkistaa suuntima. Ideana on se, että vaikka strategia, eli se miten tavoitteisiin päästään, niin visio, eli miksi olemme olemassa, ei muuttuisi. Ajattele vaikka Googlen visiota: “järjestellä kaikki maailman tieto mahdollisimman käytettävään muotoon. Tämän toteuttamiseksi on lukuisia keinoja, mutta päämäärä pysyy aina samana.
5. Askel: Tutki kuilua nykytilan ja ihannetilan välillä
Kun nykytila ja ihannetila ovat selvillä, niin sitten tehdään Gap-analyysi, jolla tutkitaan näiden välissä olevaa kuilua. Kysymykset, kuten “Mitä puuttuu? Mitä on liikaa? Mikä ei toimi? Mikä toimii?” auttavat rakentamaan muutoksen tiekarttaa.
6. Askel: Luo muutoksen tiekartta
Gap-analyysista johdetulla kehittämissuunnitelmalla lähdetään tekemään käytännön muutoksia toimintaan. Mitä tehdään ensiksi? Mihin meillä on resursseja? Miten käytännössä toimimme arjessa? Tässä kohtaa yleensä kannattaa kääntää katse muutoksen tukitapoihin, eli visuaaliseen johtamiseen ja lean-johtamiseen. Ilman näitä muutos jää torsoksi ja jatkuva kehittäminen on erittäin haastavaa.
7. Askel: Pienet parannukset arjessa (PDCA)
Plan-Do-Check-Act -sykli on Leanin sykkivä sydän. Kun jokaisen työn kuvaan on otettu osaksi toimintatapojen, prosessien, standardien ja asiakasarvon parantaminen, niin pieniä testejä alkaa syntymään kuin sieniä sateella. Ennakkoon on mahdotonta tietää, mikä toimii ja mikä ei, niin siksi haluamme tehdä kehittämisen tieteellisen mallin mukaisesti, eli hypoteesi – testi – tarkistus ja jos löysimme jotain parempaa, niin toimintaa!
8 & 9. Askel: Tukitavat, jotka pitävät Leanin elossa
Visuaalinen johtaminen tekee tavoitteet ja toiminnan kaikille avoimeksi, joten muutos pysyy kaikkien mielessä päivittäin. Lean-johtamisella saadaan koko organisaatio mukaan uusiin toimintamalleihin, voidaan kehittää tiimiläisten kykyä ratkoa ongelmia ja annetaan kehitysvastuuta alaspäin organisaation hierarkiassa.

Lean transformaatio vaatii johdon sitoutumista ja esimiesten itsensä peliin laittamista. Monesti erilainen tapa toimia samalta kuin yrittäisit kirjoittaa eri kädellä kuin yleensä. Aikamoista söherrystähän se aluksi on ja tuntuu aika vieraalta. Mutta, kun sitä treenaa hetken aikaa, niin se lähtee sujumaan.
Yksi keskeisimpiä juttuja tässä muutoksessa on se, että sen pitää edistää työskentelyä ja tavoitteiden saavuttamista. Etsi myös nopeita voittoja ja onnistumisen tunteita, että muutoksen pyörät pysyisivät pyörimässä. Mikään ei myy muutoksen ideaa paremmin kuin onnistumiset!