Liian usein yrittäjät keksivät ensiksi ratkaisun ja sen jälkeen alkavat etsimään ongelmaa, johon se sopisi. Lopputuloksena on yleensä tuote, joka ei kiinnosta ketään. Maailma on pullollaan mitä kummallisempia vipstaakkeleita ja härpäkkeitä, jotka ovat alkaneet elämään keksijän mielessä omaa elämäänsä, mutta joilla ei ole mitään todellisuuspohjaa. Myös yritykset tekevät sen erheen, että alkavat perustamaan omia suunnitelmiaan tiimin sisäisiin mietintöihin, markkinatutkimuksiin tai johonkin mahtavaan ratkaisuun, joka toimii ainoastaan firman seinien sisällä. Perimmäinen virhe näissä molemmissa on, että kriittisiä oletuksia testataan aivan liian myöhään. Huonoimmassa tapauksessa vasta lanseerauksessa, jolloin projektiin on jo syydetty tolkuttomasti aikaa ja rahaa.
Lopputuloksena on yleensä tuote, joka ei kiinnosta ketään.
Meidän mielestä tähän on tultava loppu! Tästä syystä olemme kehittäneet alla olevan 3 askelta: ideasta markkinoille -oppaan. Tämä blogi kuvailee yleiset linjat ja blogin lopussa on linkki ILMAISEEN oppaaseen.
1. askel: ongelmahypoteesi
Yksi relevantti ongelma on, että liian usein hypätään suoraan ratkaisuun. Ei jäädä miettimään, että olemmeko oikeasti ratkaisemassa jotakin polttavaa ongelmaa tai luomassa lisäiloa jonkun elämään. Kun ei luoda ongelmahypoteesia, eli määritetä ongelmaa tarkasti, niin ratkaisukaan ei yleensä luo sitä lisäarvoa mitä kuviteltiin. Aluksi kannattaa määritellä, että onko ongelma kivulias, yleinen, toistuva, kallis tai spesifi?
Kun ongelmasta on saatu alustava kuva, niin sitten kannattaa miettiä, että kenen ongelma on kyseessä. Minkälainen henkilö tai yritys on kyseessä? Tarkoitus on määritellä asiakas mahdollisimman tarkasti ja luoda avatari, eli unelma-asiakas, jolle ratkaisu kohdistetaan.
Onko kyseessä iso joukko vai spesifi kohderyhmä? Tämä määrittää markkinasi potentiaalin. Jos potentiaali on pieni ja ratkaisu ei ole kallis, niin mahdolliset tuototkin tulevat olemaan marginaalisia.
Vasta kun ongelma- ja asiakashypoteesit ovat luotu, niin kannattaa ryhtyä luomaan ratkaisuhypoteesia. Puhun hypoteeseistä, koska kyseessä on edelleen pelkkä oletus siitä, että olisit oikeassa. Et voi tietää ennen kuin testaat niitä oikeilla asiakkailla.
2. askel: halvin mahdollinen tuote:
Älä myy sitä mitä voit rakentaa. Rakenna se minkä voit myydä! Alla oleva kuva demonstroi asian paremmin:
(Kuva muokattu klassikko elokuvasta “Field of Dreams”, jossa harhainen mies rakentaa suuren pesisstadionin keskelle korpea ja asiakkaita virtaa. Jos käytössäsi on elokuvamagiaa, niin suosittelen tätä lähestymistä. Jos ei, niin suosittelen meidän lähestymistapaa)
Halvin mahdollinen tuote, ei sinällään ole vielä mikään valmis tuote. Kyseessä on halvin & helpoin mahdollinen testi, jolla testaat vaarallisinta oletusta. Vaarallisin oletus on asiakkaan reaalimaailman käyttäytymistä koskeva
oletus – eli se mistä tulosi syntyvät. Esim. toimiko henkilö A, niin kuin oletin? Muuttiko hän käyttäytymistään meidän ratkaisun takia? Oliko hän valmis maksamaan meidän ratkaisusta? Jos vastaus on positiivinen, niin sitten sinulla on potentiaaliesti toimiva ratkaisu käsissäsi. Jos vastaus oli negatiivinen, niin sitten sinun tulee muuttaa jotain liiketoimintamallistasi.
3. askel: suunnanvaihdos:
Suunnanmuutos on muutos strategiassa vision pysyessä muuttumattomana. Eli se mihin pyrit ei muutu, ainoastaan keinot kuinka pääset sinne muuttuvat.
Suunnanmuutos on muutos strategiassa vision pysyessä muuttumattomana
Suunnanmuutos tehdään silloin kun jokin osa-alue liiketoimintamallissasi ei toimi. Asiakaskohderyhmä voi olla eri. Ratkaisuhypoteesi ei ehkä toimi. Jopa ongelma, jota olet ratkaisemassa voi olla väärä. Kun testi näyttää, että jokin osa-alue ei toiminutkaan olettamusten mukaan, niin siitä ei masennuta vaan siitä opitaan. Tärkeintä on oppia mahdollisimman nopeasti oletko oikeassa vai väärässä. Tästä syystä ratkaisusi piilottelu ja loppuun asti hiominen ovat äärimmäisen huonoja taktiikoita. Heitä ideasi leijonille ja katso nielevätkö ne sen!
Tarkempi kuvaus löytyy alta: