Myytkö edelleen aikaasi?

Jaa tämä artikkeli

Maailman yleisin kysymys on heti “miten menee?” jälkeen “mitä teet?” Tällä tarkoitetaan tietysti sitä, että mitä teet työksesi (=mikä on arvosi maailmassa). Yleisin vastaus on tähän jokin ammattinimike tai opiskelu. Toisinaan ns. huonossa tilanteessa sanotaan, että etsin töitä tai tyylikkäämmin “etsin uusia haasteita” (in between jobs). Se mitä ihmiset tarkoittavat yleensä on, että “myyn aikaani rahaa vastaan”. Työnteko on erittäin määrittävä osa yhteiskuntaamme ja yleisin itsetunnon lähde. Ethän sinä ole mitään ilman töitä. Pelkkä hylkiö ja loinen.

Olet niin sanotusti työsi vanki, eli palkkaorja.

Työ (eng. Job = Just Over Broke) on mielenkiintoinen konsepti. Aluksi hankit tarvittavan pätevyyden, jotta voit tarjota jollekin omaa osaamistasi ja luoda sitä kautta jotain lisäarvoa työn ostajalle (firma, pomo). Toisinaan tämä lisäarvo jopa välittyy asiakkaille ja yritys jatkaa porskuttamista, koska ihmiset mielellään maksavat itselleen arvokkaista asioista. Pääset siis mukaan tähän työyhteisöön ja sinulle annetaan jonkinlainen kompensaatio työpanoksestasi (ajastasi, osaamisestasi ja energiastasi). Monet jopa pitävät työstään ja se on tärkeä osa heidän elämäänsä, jossa ei sinällään ole mitään pahaa.

 

Tässä oman ajan myymisessä rahaa vastaan on myös aika suuria heikkouksia. Niistä ehkä suurin on riippuvuus jatkuvuudesta. Jos et joku päivä teekkään töitä, niin se alkaa heti vaikuttamaan tulotasoosi (pois lukien saikut ja lomat). Olet niin sanotusti työsi vanki, eli palkkaorja. Tietysti voit vaihtaa töitä, mutta suuressa kuvassa tilanne ei oikeastaan muutu juurikaan. Toinen heikkous on riippuvuus muiden tarpeista. Jos pomosi/yrityksesi haluaa, että jotain pitää tapahtua nyt, niin yleensä sinun pitää joustaa ja hoitaa asia. Yleensä se mitä ja milloin pitää tapahtua eivät ole sinun hallinnassasi.

 

Tervetuloa

 

Eli aikasi ja vapautesi ovat rajoitettuja, mutta myös tulotasosi on aina rajattu. Palkan ja mahdollisten bonuksien ja provikoiden jälkeen käteen jäävä osuus on se potentiaalinen maksimisi. Potentiaalinen minimi on tietysti nolla, jos satut saamaan kenkää, joka ei myöskään ole sinun hallinnassasi.

 

Entäpä jos alkaisit ottamaan ensiaskelia kohti vapautta?

 

Työnteolla harva rikastuu ja pystyy luomaan itselleen taloudellista vapautta. Pitkällä tähtäimellä omistaminen on ainoa keino luoda todellinen oma vapaus. Omistaminen mahdollistaa passiivisen tulon, jonka avulla voit vähentää tai jopa lopettaa työnteon kokonaan. Älä käsitä väärin, sillä unelmatila ei ole täydellinen passiivisuus, vaan se että sinä pystyt itse päättämään mihin, miten ja miksi käytät aikasi.

Pitkällä tähtäimellä omistaminen on ainoa keino luoda todellinen oma vapaus.

 

Omistaminen tulee monissa muodoissa, kuten kiinteistöt, osakkeet, maa, yritykset, tuotteet, jne… Monet vaativat paljon pääomaa, ennen kuin alkavat tuottamaan. Oman yrityksen tai tuotteen luominen on noista monessa tapauksessa halvin tapa lähteä liikkeelle. Jos toimit oikein, et tarvitse kuin aikaa, energiaa ja omaa osamistasi, eli työpanostasi. Esimerkiksi oman osaamisen paketoiminen digitaaliseen muotoon on yksi tapa irrottautua ajan myymisestä rahaa vastaan. Monet joutuvat toistamaan samaa mantraa eri henkilöille viikosta toiseen. Tee video aiheesta ja säästä aikaasi. Toiset taas ravaavat asiakkaiden luona ratkoen heidän pulmiaan. Luo itsepalveluportaali ja kouluta asiakkaasi käyttämään sitä. Mitä kaikkea sinä voisit työssäsi automatisoida? Voisitko luoda siitä bisnestä?

 

Omien tuotteiden kautta voi alkaa sijoittamaan enemmän pääomaa vaativiin kohteisiin ja niiden tuottoja voi käyttää taas muihin kohteisiin. Ja niin se pyörä pyörii. Älä käsitä väärin, sillä tämä ei ole mikään “get rich fast” -tyylinen oikotie. Mutta mielestäni se on ainut tie kohti todellista taloudellista vapautta.

 

Yksi tapa lähteä liikkellee on osallistua Connection Web verkkokurssille

Tai ladata ILMAINEN Kolme askelta markkinoille -verkkokurssi

Myös Digivallankumouksen pojat ovat tehneet hyvää työtä tämän asian puitteissa. Tästä pääset heidän kurssille

Image credit: Arturo de Albornoz, with a Creative Commons license

Muita artikkeleita