Kuinka kartoitat ongelman? Kokeilutaulu työvälineenä

Kokeilutaulu on erinomainen tapa lähteä selvittämään sitä, onko ratkaistava ongelma ratkaisemisen arvoinen. Tällä työkalulla on helppoa lähteä brainstormaamaan erilaisia kohderyhmiä tai ongelmahypoteeseja, joihin voi luoda erilaisia ratkaisumalleja. Kun lähdetään luomaan uutta liiketoimintaa ongelma tai asiakas edellä, niin ratkaisuun ei sitouduta välittömästi, vaan ratkaisumalleja voi tulla useita. Näitä testaamalla päädytään yleensä toimivimpaan ratkaisuun, jolla on todellista tarvetta kohdeyleisössä.

Kokeilutaulun kolme hypoteesia:

1) Asiakashypoteesi. Oletus kohderyhmästä, jolla on ongelma, joka halutaan ratkaista. Jos asiakasryhmiä on useita, kuten asiakas ja loppukäyttäjä, tulee jokainen ryhmä mainita erikseen.

2) Ongelmahypoteesi. Oletus ongelmasta, jonka ratkaisusta asiakas olisi valmis maksamaan ja muuttamaan käyttäytymistään sen vuoksi. Mitä lähempänä ratkaisu on asiakkaan kokemuspolkua, niin sitä helpommin se omaksutaan osaksi arkea.

3) Ratkaisuhypoteesi. Jokainen ratkaisu ongelmaan pysyy oletuksena, niin kauan kunnes sen soveltuvuus asiakkaan ongelmaan testataan. Ainoastaan teoilla on merkitystä, ei sillä mitä asiakas sanoo.

 

Kokeilutaulun ladattavan version löydät täältä

 

Kun hypoteesit on tehty, niin luodaan perusolettamukset ratkaisusta. Minkä kaiken pitäisi osua kohdalleen, että ratkaisu toimisi? Löytyykö tarpeeksi hyvät toimittajat, rahoitus ja tiimi tekemään hommat? Pystyttekö luomaan tarpeeksi hyvän laatuisen tuotteen? Olisiko asiakas valmis muuttamaan käyttäytymistään ja maksamaan tuotteesta? Sopiiko ratkaisu käyttäjän imagoon? Olettamuksia löytyy yleensä aika paljon, mutta ensimmäiseksi näistä pitää testata “vaarallisin oletus”, joka on oletus asiakkaan reaalimaailman käyttäytymisestä – eli se mistä tulosi syntyvät.

Mikä perusolettamuksista olisi sinun mielestä vaarallisin oletus?